Helene Schjerfbeck (1862–1946) rakasti sekä maalaustaidetta että muotia, ja hänen muotokuvissaan mallin vaatetus oli olennainen osa teosta. Tällä matkalla tutustumme Villa Gyllenbergin näyttelyyn, joka valottaa maalaustaiteen voimin pukuhistoriaa.
Matka on täynnä!
Matkaohjelma:
Matkalle lähdetään ohjelman loppuosassa olevan aikataulun mukaan.
Ajetaan kohti Helsinkiä, matkan varrella pidetään omakustanteinen kahvitauko.
Perille Helsingin Kuusisaaressa sijaitsevaan Villa Gyllenbergiin saavumme klo 11.30. Aloitamme opastetun kierroksen ajankohtaisessa näyttelyssä Schjerfbeck & muoti -taidetta ja pukuhistoriaa 1880-1950. Kyseessä on ensimmäisiä näyttelyitä Suomessa, jossa historiallisia pukuja ja maalaustaidetta esitellään rinnakkain.
Kierroksen päätteeksi on vielä aikaa omatoimisesti tutustua Villa Gyllenbergissä olevaan taiteeseen.
”Signe ja Ane Gyllenberg perustivat lääketieteellisen tutkimussäätiön vuonna 1949. Taiteen merkitys säätiössä kasvoi vuonna 1966, kun Ane Gyllenberg päätti lahjoittaa merkittävän taidekokoelmansa säätiölle. Pariskunnan toiveena oli saattaa taidekokoelma yleisön nähtäville, mistä syntyi ajatus gallerian rakentamisesta kodin yhteyteen. Villa Gyllenberg vihittiin virallisesti käyttöön joulukuussa 1980.”
Noin klo 13.15 matkamme jatkuu Vihdissä sijaitsevaan Villa Joutselaan. Villa Joutsela kuului aikoinaan Kopun kartanolle ja oli sen talvihuvilana. Vuosina 1931-1992 täällä kauniissa harjumaisemissa Hiidenveden rannalla toimi luontaiskylpylä eli Luontolan parantola, jossa myös Helene Schjefbeck vietti jonkin aikaa vanhuuden päivinään ja maalasi täällä ollessaan.
Nautimme lounaan uniikissa Villa Joutselassa. Noin klo 15.30 eli lounaan jälkeen alkaa paluumatka takaisin Salon ja Turun seudulle, jonne saavutaan noin klo 17-18 aikoihin.
Matkan hinta on 115 €/hlö (aikuinen) tai 113 €/hlö (seniori)
Museokorttilaisen hinta on 103 €
Hinta sisältää
- bussimatkan
- sisäänpääsyn ja opastuksen Villa Gyllenbergin näyttelyssä
- noutopöytälounaan Villa Joutselassa
- matkanjohtajan alustukset aiheesta ja palvelut matkan aikana
Matkan varaus ja maksu:
Varaa matkasi verkkokaupassamme tai lähettämällä sähköpostia matkat@launokorpi.com tai soittamalla 040 5417 033. Verkkokaupassa voit valita maksutavaksi verkkopankin, mobilepayn tai luottokorttimaksun. Voit halutessasi valita myös laskun (laskutuslisä 7 €). Voit myös maksaa omatoimisesti alla olevien ohjeiden mukaan.
Matka maksetaan 18.2.2024 mennessä tilille (Kaisa Launokorpi Oy) FI37 4327 0010 4317 14, viitenumero 20789.
Matkan lähtöaikataulu:
Turun linja-autoaseman tilausajolaituri klo 8.35
Piispanristin pikavuoropysäkki klo 8.45
Kaarinan pikavuoropysäkki klo 8.55
Piikkiön pikavuoropysäkki klo 9.05
Paimio, Nesteen huoltoasema moottoritien varrella klo 9.15 (pysäkki mennessä, paluussa pääsee Nesteen pihalle)
Halikko, kirjaston pysäkki klo 9.35
Salon tori klo 9.45
Lainattu teksti Villa Gyllenbergin sivuilta:
”Helene Schjerfbeck (1862–1946) rakasti sekä maalaustaidetta että muotia, ja hänen muotokuvissaan mallin vaatetus oli olennainen osa teosta. Modernin muodin syntyvaiheet osuivat yksiin Helene Schjerfbeckin 1870-luvulta 1940-luvulle ulottuneen uran kanssa. Schjerfbeck ja muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950 on ensimmäisiä näyttelyitä Suomessa, jossa historiallisia pukuja ja maalaustaidetta esitellään rinnakkain.
Schjerfbeck oli erityisen mieltynyt ranskalaistyylisiin vaatteisiin, ja ranskalaiset muotilehdet toimivat inspiraationa myös hänen maalauksilleen. Muotikuvien naisten viileän elegantit hahmot pitkine kauloineen ja punattuine huulineen sulautuivat osaksi taideteosten ilmentämää modernin naiseuden kuvaa. Schjerfbeckin innostus vaatteisiin tulee esiin myös hänen kirjeissään serkuntyttärelleen Dora Estlanderille, joka oli mallina teoksessa Elegantti nainen (Dora) (n. 1928). Kirjeet vuosilta 1922–1945 ovat nykyään Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön omistuksessa, ja näyttelyä varten tehty tutkimus pohjautuu osittain tähän lähdeaineistoon.
Schjerfbeckin lisäksi esimerkiksi Albert Edelfelt (1854–1905) ja Gunnar Berndtson (1854–1895) inspiroituivat muodin maailmasta, ja heidän teoksissaan asut ja tekstiilit ovat keskeisiä tunnelman ja vaikutelman luomisessa. Erityisesti muotokuvataiteessa pukeutumisella on ollut keskeinen rooli. Näyttelyssä Schjerfbeckin teosten rinnalle tuodaan yli kahdenkymmenen muun suomalaistaiteilijan muotiin ja pukuhistoriaan liittyviä teoksia. Kuvataiteen lisäksi näyttelyssä esitellään noin kolmekymmentä aikakauden pukuja vapaa-ajan asuista loisteliaisiin iltapukuihin. Näyttelyssä tuodaan esiin myös pukujen valmistuksen ja ateljeemuodin historiaa.
Näyttelyssä esillä olevat taiteilijat ovat: Gunnar Berndtson, Väinö Blomstedt, Yngve Bäck, Birger Carlstedt, Marcus Collin, Albert Edelfelt, Ragnar Ekelund, Akseli Gallen-Kallela, Olga Gummerus-Ehrström, Axel Haartman, Greta Hällfors-Sipilä, Eero Järnefelt, Erkki Koponen, Väinö Kunnas, Vilho Lampi, Yrjö Ollila, Jalmari Ruokokoski, Tyko Sallinen, Santeri Salokivi, Helene Schjerfbeck, Hugo Simberg, Venny Soldan-Brofeldt, Ilmari Vuori, Dora Wahlroos, Matti Warén, Torsten Wasastjerna ja Maria Wiik."
